TGIF

Mitä saadaan, kun heitetään samaan yhtyeeseen jenkkiräppäri T.I.:n tytärpuoli ja Lil' Waynen tytär? Ei enää mitään. Waynemöisen tytär lähti teinibändi OMG Girlzistä pari vuotta sitten.

Poppoo on jäsenvaihdosten jälkeen tiivistynyt trioksi ja saanut aikaiseksi kappaleen, joka meni välittömästi julkisilta katseilta piilotettuun Spotify-listaan muiden huttuhittiguiltypleasureiden kanssa. Jos jenkkiärränbee ei napostele edes perjantaisin, niin kyllä tästä ihan mukavat moralisoinnitkin voi repästä: Gucci this, Gucci that, Gucci everything. Rahaa on!



I walk up in the store they already know my name
Now go into the back and give me one of everythang

The end

Eeva kirjoitti oivan postauksen siitä, miten lyhyetkin kohtaamiset voivat olla arvokkaita. Joskus on hyvä, että tietyt aikakaudet saavat päätöksensä.

Kyllä tekin olette sen tienneet. Loppu häämöttää aina tuolla jossain. Tällä kertaa se on lähempänä. Itse asiassa juuri tässä.

Minulta loppui ilmainen kuunteluaika Spotifyssa.

Unlimited oli jäänyt uusimatta maksukortin vaihduttua. Olen sellainen ihminen, joka kuuntelee musiikkia keskittyneesti eikä suinkaan jatkuvana taustameluna, joten naureskelin kymmenen tuntia riittävän minulle vallan mainiosti. Kaikki oli ohi nopeammin kuin arvasinkaan eli… kymmenessä tunnissa.

Tämä jäi viimeiseksi ateriakseni. Videon saamat kommentit kertovat kaiken.

PÄIVÄN ASU... no melkein

Tän viikon hämmentävimmät musiikkikokemukset tulivat alkuviikon shoppailureissulla.

Olin avustamassa kaveria farkkuleggareiden metsästyksessä. Päädyimme Carlingsiin, jossa innostun aina mielikuvitusshoppailemaan ruutupaitoja tulevalle poikaystävälleni. Siinä makutuomarointivuoroani venaillessa pärähti soimaan yksi biisi, joka netissä pyörineessä 30 päivän musahaasteessa menisi heittämällä kategoriaan a song that makes you happy/laugh.



Vaikka farkkuleggarit löytyivät, niin Lapin tytöt jatkoivat urheasti matkaansa vielä Turun halpisrättien mekkaan, joka KOP-Kolmionakin tunnetaan. Hiplasin Gina Tricot’ssa yhtä T-paitaa, mutta ostoskoriin päätyi sitä kalliimpi sormus. Yleensä en osta GT:stä mitään. Valikoima oli yllättävän hyvä myös musiikin puolelta. Jennie Abrahamson WTF?





”Jos me vielä H&M:lle”, jonka kassalla huomasin hyräileväni taustalla soivan kappaleen mukana. No ei siinä muuten mitään, mutta ku biisi oli just sitä Vaccinesia, jonka ehdin tossa edellisessä postauksessa haukkua. Jos ei ihan facepalm niin ainakin a slap in the face.



Lopputulos oli tuttu ja turvallinen: lähdin kaverin seuraksi, mut lähdin saatananmoisen kassin kans kotiin. Enkä vieläkään löytänyt vastausta kysymykseen, kuinka monta kukkamekkoa tarvitsen. Näköjään vielä ainakin yhden.

Levyarvostelu à la mestarikriitikot Susa ja Anna

an.na sanoo:
tuli tos mieleen et HUIMAA HUIMAA MAAGISTA VETOVOIMAA
ja et miten dada banditsista voi tulla aina niin hyvälle tuulelle?
kuuntelin sitä helsingin reissulla ja olin ihan <3____ br="br">
susa sanoo:
dada bandits on paras
se levy ei oo vieläkään kulunut

an.na sanoo:
en tajuu miten jokanen biisi voi olla hyvä
en tajuu miks en oo tykänny tästä heti ku oon kuullu!
EN TAJUU MIKS OON VIHANNU RUBIKIA

susa sanoo:
just se että siellä ei oo yhtään paskaa

an.na sanoo:
enkä tajuu, miten nää voi tavallaan olla tosi samanlaisia nää biisit mut kuitenki erilaisia

susa sanoo:
toi on täydellinen levy
melkeinpä

an.na sanoo:
melkeinpä.

susa sanoo:
MULLA EI OO SITÄ VIELÄKÄÄN AITONA

an.na sanoo:
:DDDDD


PS: Mites toi Ruissin "huippusuosittu kotimainen yhtye" Don vitun Huonot? Hävettää maksaa 110e tolla lineupilla. Mut samalla voi myhäillä tyytyväisenä, kun ei menny Assyrian Prinssin, Porcupine Treen tai Florencen klubikeikoille.

Pitihän se arvata

Flow-haaveilu johti siihen, että aloin tsekkailla Lilyn kiertueaikataulua. Brittien keikat taitaa kaikki olla jo loppuunmyyty. Berliiniin pääsis sen sijaan naurettavan halvalla. Eka laivalla Tukholmaan ja siitä Ryanairilla Berliiniin.

Ja ellette ole sitä vielä oppineet, niin aina löytyy joku (teko-)syy karata Berliiniin.

Nyt ku joku vaan keksis, miten saisin tilattua keikka- ja lentoliput ilman luottokorttia.

Oikeasti luottokorttiongelma on jo ratkaistu kurkkaamalla isän lompakkoon. Nyt vaan pohdin, olenko todella valmis lähtemään tuollaiselle reissulle yksin.

Ostoslista

4.2.
Samae Koskinen: Elossa 19,90e
Tuomo: Reaches out for you 17,90e

11.2.
Lily Allen: It’s not me, it’s you 17,90e
Regina: Puutarhatrilogia 17,90e



4.3.
Risto: Sähköhäiriöön! 15,90e

25.3.
Maj Karma: Salama 18,90e
PMMP: Veden varaan 18,90e

YHT. 127,30e

Ja tähän päälle levynjulkaisun jälkeisten keikkojen liput, matkakulut, ELÄMINEN... No, Kela on köyhän ystävä.

Ivalo-Helsinki 1104 km

Onneksi olkoon niille, jotka repeävät Suvi Koivun (aka Matti Johanneksen siskon) keikalle 5.1. Liberteen.

Allekirjoittanut (aka meitsi) ei taaskaan kuulu näiden onnekkaiden joukkoon.

Eikä etenkään niiden, jotka ennättävät 1.1. samaiselle klubille kuuntelemaan Evaa ja Joosea tai seuraavana päivänä nauttimaan Mykaboomista.

Ei tällä palkalla

Eikö oliski ihan hyvä idea ajaa 6.11. Kuopiosta Jyväskylään kattoon Emma Salokoski Ensemblea, jatkaa seuraavana päivänä Turkuun tsekkaan Eleanoora Rosenholmin keikka Dynamossa ja päättää reissu 8.11. Egotripin JA Reginan Turun Klubin keikoille?

Niin mustaki.

Jamie, may I be your unicorn?

Yllätys, yllätys, Anna päivittää! Olen viime kuukausina törkeästi laiminlyönyt velvollisuuteni blogiversumissa ja tehnyt hidasta itsemurhaa tentti- ja pääsykoekirjojen avustuksella. Tämä on ainakin virallinen versio tapahtumista.

Todellisuudessa lukumotivaationi ei yltänyt niihin korkeuksiin mitä itselleni uskottelin ja ajauduin lukusalista kirjaston musiikkiosastolle kerran jos toisenkin. Kirjasto on ystävä, sillä näillä kuukausituloilla ei juurikaan levyjä ostella. Sijoitan vähäiset rahani Kuopion baareihin livekeikkoihin.

Mitäkö sitten tarttui mukaani?

Niko Valkeapää - Sierra
Jenny Wilson - Love and Youth
Jamie Lidell - Jim
Róísin Murphy - Ruby Blue
CSS - Cansei de Ser Sexy
Happy-go-Lucky - Fellow

Rakkaimmaksi on noussut Jamie Lidell. Britannian Tuomo haastaa maansa nuoret viimesen päälle tuotetut soulsiskot virkistävällä retrorouheudella. Levyn kappaleet liikkuvat Rope of sandin herkistelystä Figured me outin jamiroquaimaiseen tanssilattiajamitteluun. Lidell saapuu häiritsemään pönöttävien rokkipoliisien rauhaa energisellä lavashöyllään Flow-festivaaleille 15.8.2008.

Ja hei, pakkohan sitä oli rakastaa viimeistään tämmösen musiikkivideon jälkeen.