Hei, kuule Suomi! –konserttikiertue yhdistää lempiasioitani: PMMP + muhkeat sovitukset + Kuopion nuorisokuoro. Mutta mikä oli päällisin puolin miellyttävän yhtälön summa?
Väliajan aikana ehdin laittaa Mansen tavoitelluimmalle poikamiehelle jo suht kyynistä, mutta ensimmäisen puoliajan tiivistävää tekstiviestiä:
Emmä tiiä missaatko mitään. Täs on vähän konsepti hukassa, ku ei tiedetä et fiilistelläänkö vai laulatetaanko yleisöä. Just ennen väliaikaa esitettiin Ilmiöitä ja Hei, kuule Suomi, jollon yleisö lähti megeen. Vaikee varmaan pitää tunnelmaa yllä tauon jälkeen. Mut onhan ne NÄTTEJÄ.
Mutta kappas vaan, Minttu sekä Ville, olin väärässä! Toisella puoliajalla alkuperäisversioille uskolliset sovitukset saivat yleisön taputtamaan kiltisti tahdissa. Keski-ikäisimpienkin pebat nousivat tuoleista viimeistään encoren aikana. Yleisö muodosti Paulan mukaan ”Suomen parhaan kuoron” laulamalla mukana hittejä Hauki, Minä suojelen sinua kaikelta ja Sinä lähdit pois.
Vaikka konsepti jäikin minulle epäselväksi, niin rahat menevät hyvään tarkoitukseen ja konsertista poistuu hyväntuulisena. Mukaan ehtii vielä Kuopiossa ja Oulussa, jos on älynnyt ostaa jo liput. Kuten koulukaverini asian ilmaisisi: VAMOS!
Oih ja voih, toi olis hauska nahda!
VastaaPoistaMä olen nyt perus negatiivi (hihhih). Siitäkin huolimatta että arvostan Paula Vesalaa sekä tekstintekijänä että tekijänoikeuksien puolustajana, ja pidän häntä muutenkin (tuntematta) oikein älykkäänä, kunnianhimoisena, osaavana ja ihastuttavana nuorena naisena, ja Mirasta olen tykännyt jo silloin kun se tarjoili kaljaa silloisessa Bohémessa (nyk. Rento), niin laulajia nuo PMMP:t eivät kyllä ole.
VastaaPoistaBiisit toimivat kyllä, ja onhan se kiva ettei autotunet selvästikään aina ole ihan kaakossa, mutta silti. En vain jaksa kuunnella. Yäk.
Siitäkin huolimatta PMMP laulaa UB:ta on hyvä idea konserttikiertueelle, ja moisia proggisia soisi Suomessa tehtävän enemmänkin. Kapasitettia kun varmasti on.
Aida, I bet!
VastaaPoistaJenni, äitini on joskus sanonut, että helpoin tapa vaikuttaa fiksulta on olla hiljaa. Vetoan nyt siihen, vaikka tätä blogia lukemalla ei ehkä uskoisi...