tiistai 19. tammikuuta 2010

Tytöt on parhaita

Kuluneen talven olen kuunnellut osapuilleen pelkästään mimmimusaa. Se on saanut miettimään: miksi kukaan missään olosuhteissa ylipäätään jaksaa kiinnostua miesten tekemästä musiikista? Naiset kun sattuu a) olemaan paljon paljon hauskempia ja kekseliäämpiä ja b) näyttämään paremmilta.

Musiikkimaailman maskuliinisuuteen herääminen on ottanut tovinsa. Olen kyllä ollut vuosia tietoinen ja ärtynyt ja kyynelissä siitä urposta tosiseikasta, että suurin osa soittajista, tuottajista, levy-yhtiön tyypeistä, kriitikoista, keikkajärjestäjistä jne. on miehiä. Ei kumminkaan auta itku markkinoilla, jos asialle ei tee mitään. Siksipä ryhdyinkin syksyllä tuumasta toimeen ja jätin feministisessä itsesäälissä rypemisen sikseen.

Aloin boikotoida parrakas mies ja kitara -yhdistelmää. Tartuin rumpukapuloihin. Pläräsin Googlea hakusanapötköillä kuten ”new wave + girl band”. Metsästin levykaupoista mimmimusiikkihistorian häikäiseviä helmiä...
... Kuten:

Prosessin alkuunsaanti oli hankalaa. Naismusiikki on, vaikkakin fantastista, myös kiven alla. Ja koska en tiennyt aiheesta etukäteen juuri mitään, lähtöruudussa vallitsi ns. ”tyhjästä on paha nyhjästä” -tilanne.

Mutta hups! Sitten kun homma lähti käyntiin, sille ei näkynyt loppua. Bändi johti toiseen ja biisi seuraavaan. Kaikki alkoi brittiläisestä punkbändistä The Slitsistä. En nyt suoranaisesti halua väittää, että esim. Clash olisi surkein mahdollinen yhtye, mutta ei ole mitään perusteltua syytä sille, että se on nostettu korkeammalle jalustalle kuin Slitsin tytöt.

Tänään sitten löysin ranskalaisen new wave -sekopään Lizzy Mercier Descloux’n. Tää menee koko ajan niin sairaan paljon paremmaksi, ettei parrakkaat miehet kitaroineen tule liittymään mun elämääni vuosiin. Paitsi kun roudaan niitten tekemät uikelluslevyt kirppikselle.

4 kommenttia:

  1. haahaa, asiaa! mä en oo ikinä myöskään voinu sietää kahta asiaa maailmassa: partoja ja kitaristeja. Niiden YHDISTELMÄSTÄ puhumattakaan!

    Ja ihan tosi juttu on myös se, että musamaailmaa on (vielä) suurimmaksi osin miesten hallinnoima. En nyt tarkota, että kaikkien tekijöiden pitäis olla naisiakaan, mutta jokin "tasapaino" asiassa olis kiva! Siks arvostan erityisen korkealle naisia, jotka näissä hommissa pyörii.

    Ah, aiheesta vois keuhkota enemmänkin, mutta nyt aamukahvitärinöissä ja kiireessä ei varmaan kannata...Eniveis, tytöt ON parhaita!:D

    VastaaPoista
  2. Ihan vain keskustelun vuoksi, enkä siis toitota omia mielipiteitäni, niin nostaisin esille sen faktan, että kyllähän näitä "tyttöbändejä" on ollut mutta valitettavan usein he menestyvätkin usein pelkän tyttöyden vuoksi. ONNEKSI maailmassa kuitenkin riittää näitä todella taitavia naisia! :)

    VastaaPoista
  3. Sepä! Voi, tästä vois keskustella vaikka miten pitkään. Miissalla varmaan riittäis asiaa ja mullaki ihan sen pohjalta, että tein tätä aihetta sivuavan pitkän esseen joulukuussa. Ehkäpä palaan aiheeseen omalta taholtani.

    VastaaPoista
  4. Mä oon ite aikoinaan kamppaillu tän asian kanssa paljonkin, kun joillekin ihmisille se oli liikaa, että soitettiin hc-punkkia ja kaikki jäsenet oli tyttöjä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana tilanne ainakin tällä musiikkirintamalla Suomessa on aika paljon rauhottunut, mutta aina välillä löytyy niitä urpoja.

    Ja onhan maailma täynnä ihania naismuusikoita ja "tyttöpändejä" mitkä päihittää kaiken maailman partajeesushynyset mennen tullen.

    VastaaPoista