keskiviikko 8. syyskuuta 2010

Sanoja

Mä en ymmärrä ihmisiä, jotka eivät kiinnitä huomiota kappaleiden sanoituksiin. Etenkin kun tarjolla on jotain tällaista. Olin kerran ihminen, mutta nyt kaikki hajoaa.



Iisa laulaa, että sanat eivät ehkä enää tehoa, vaikka asia on juuri päinvastoin. Itse kuulun siihen ihmisryhmään, joka voisi kommunikoida vain lyriikoin. Hieman teiniä ehkäpä, mutta miksi alkaa sönköttää omiaan, kun joku on esittänyt asiat niin paljon osuvammin ja kauniimmin. Etsin merkityksiä todennäköisesti sieltäkin, missä niitä ei ole ja erehdyn uskomaan, että muut ymmärtäisivät sen. Tai tekisivät samoin.

Olen muutenkin viime päivinä pohtinut sanoja niin työn kuin vapaa-ajan puolesta. Perimmäisen ongelman voi jäljittää yhteen kahteen kysymykseen: Onko väliä sanooko sanat ääneen vai kirjoittaako ne? Miksi jompikumpi olisi toista uskottavampi tapa?

Lopuksi kehotan kaikkia kuuntelemaan kappaleen - hassua kyllä - sävelistä täältä. Mä saan lisää siteerattavaa 20.10.

4 kommenttia:

  1. I feel you! Sanat merkkaa niin paljon. Kirjoitin aikanaan (ja vieläkin joskus salaa) jopa päiväkirjaani lempibiisieni lyriikoilla :D Ja se on muuuten upea päiväkirja, osaan edelleen yhdistää jokaisen biisin siihen fiilikseen, missä tunnetilassa sitä olen kirjoitellut. Jos törmään biisiin, jonka sanomaa en heti tajua, kuuntelen sen uudestaan ja uudestaan, kunnes tajuan, mitä sanoilla haetaan takaa.

    VastaaPoista
  2. Mä olen just siinä suhteessa vajaa, että sanat menee aika herkästi ohi. Mutta se onkin kaksin verroin hienompaa sitten, kun tajuaa, että hyvässä biisissä on päälle vielä pirun hienot sanat.

    VastaaPoista
  3. Teiniä tai ei, mäkin kommunikoin (tai ainakin haluaisin) lyriikoin. Sanat on se juttu!

    Kuten ukkelini, joka on joskus itsekin kunnostautunut sanoittamisessa, on todennut: huonon melodian voi pelastaa hyvät sanat, mutta huonoja sanoja ei pelasta edes hyvä melodia.

    Näin se on, sanat rokkaa! =)

    VastaaPoista
  4. Tervetuloa eevalasta tänne eksyneet!

    H, no mut tommonen päiväkirjahan on ihan nerokas idea! Ja itse en lähde välttämättä tarkoituksellisesti miettimään jonkin mysteeriksi jääneen biisin sanoja. Yleensä ne avautuvat myöhemmin, kun pystyy samaistumaan biisiin eli on kokenut jotain siihen liittyvää/liitettävää.

    Ano Nyymi, juu en mäkään kaiken kuuntelemani musiikin lyriikoita noteeraa. Annan armon käydä oikeudesta.

    Jenni, ukkelisi on Suuri Ajattelija.

    VastaaPoista