lauantai 6. helmikuuta 2010

Mitä äijät, mikä boogie

Joitakin bändejä ei voi kuunnella kotona, mutta ne haluaa nähdä livenä. Minulle on käynyt useamman kerran niin, että olen eksynyt jonkun siihen asti yhdentekevän artistin keikalle, joka on ollutkin huikaisevan hieno esiintyjä. En välttämättä ole siirtynyt kuuntelemaan bändiä levyltä, mutta olen mennyt keikoille jatkossakin. Tällaisia bändejä ovat mm. Rubik, Egotrippi ja Muse.

Jos youtube-katsomiseni scroblautuisivat last.fm:ääni, niin yksi kuunnelluimmista kappaleista tällä hetkellä olisi tämä versio tästä biisistä. Vasta ko. liveveto sai minut unohtamaan Lykke Lin ärsyttävähkön lauluäänen ja perehtymään debyyttialbumiin, joka on ollut pölyttymässä levyhyllyssäni jo vuoden päivät. Kaiken lisäksi se ratkaisi myös tämän hetkisen akuutin frisyyriongelmani. Jee!



Symbaalin hakkaaminen ei oo koskaan näyttäny näin hauskalta.

3 kommenttia:

  1. YouScrobblella youtube-musat last.fm profiiliin.

    Tuota varten tarvitset Greasemonkeyn. Firefoxilla tämä systeemi.

    VastaaPoista
  2. Pelottava tuo Lykke on. Hakkaa kepillä näpeille.

    Mut ymmärrän kyllä. Mäkin hyppään aina yli jos kaiuttimet alkaa huutaa Zen Caféta tai The Soundsia. Mut sitku nään livenä, oon ihan fileis.

    Ja sit on näitä, jotka olis kiva nähdä livenä mut ei keikkaile. Kuten Pariisin Kevät tai en mä tiedä onko sitä enää olemassakaan.

    VastaaPoista