lauantai 11. heinäkuuta 2009

Uudet kujeet, vanhat maneerit

Katotaan Mikon kanssa Tangomarkkinoita. Olen ilmeisen hyvää seuraa, ku sain ekan kierroksen jälkeen kuulla: "Pitäiskö sun kirjottaa noita juttuja sinne sun blogiin?"

Tangomarkkinoita on tänä vuonna uudistettu, mutta vain näennäisesti. Uudelleen sovitetut "viime vuosien hititkin" edustavat todellista suomipopin kermaa (Uniklubi, Jore Marjaranta, Lauri Tähkä & Elonkerjuu ja joku nevahööd).

Amadeus Lundberg on (ystävääni lainaten) kuin 15-vuotias Alexander Rybak, joka matkii tangolaulajaa. Ääni muuttui heti, kun sen piti esittää Lauri Tähkää, sillä silloin hän esitti vuorostaan pop-laulajaa. Maneerit on niin viimesen päälle opeteltuja, vibrato tekaistu. Tässä jätkässä ei ole mitään omaa.

Eerika Grönlund teki vaikutuksen, kun se lauloi torstaina Cry me a riverin. Laulu tulee kuitenkin tangofiltterin läpi - ääni ei muodostu luonnollisesti. Pakollinen finaalin nuori nätti tyttö.

Marko Maunuksela on yhden ilmeen mies, jonka tunnelmakäsi heiluu minkä vaan ehtii. Teatraalisuus ei ole sama asia kuin TULKINTA. Kyseessä on perinteinen pikkukylän "esiintyjä", jota paikalliset rokut on erehtyny karaokessa kehumaan ja näin usko omiin kykyihin on noussut aivan liian korkealle.

Kaija Lustila vie koko paskan. Arja Koriseva meets Marita Taavitsainen.

Ja muistanpa vielä ajan, kun finaali oli finaali ilman mitään SUPERfinaalipelleilyjä.

3 kommenttia: