perjantai 28. maaliskuuta 2008

Niko Valkeapää

Jatkan Miissan aloittamaa itseopiskeluteemaa. Blogimme täten kannattaa vankasti itsensä sivistämistä oma-aloitteisesti.

Ala-asteellamme oli mahdollista opiskella vapaaehtoisesti pohjoissaamea jo ekaluokalta lähtien. Ensimmäisellä tunnilla meitä oli parisenkymmentä. Kuutosella meitä taisi olla enää vain kolme. Itse kahlasin kielen parissa 12 vuotta ja rakkautemme oli yksipuolista. Jos sitäkään.

Todellisen innostuksen kieleen ja saamelaiskulttuuriin löysin vasta lukion toisen vuoden aikana. Siihen asti motivaatio oli löytynyt lähinnä.. tarkemmin ajatellen en edes ymmärrä mistä. Sitten elämääni tallusteli Niko Valkeapää.

Saamelaismusiikki on ennen Nikoakin ollut toki muuta kuin joikua ja noitarummun paukuttelua. Saamen kieli on valjastettu niin räpin, rokin kuin hevinkin käyttöön. Kuitenkin vasta Valkeapään musiikissa kieli pääsee mielestäni oikeuksiinsa. Saamesta tulee yksi instrumentti kokonaisuudessa, joka heijastaa lappilaisuutta yleensäkin.

Vaikka lyriikoiden ymmärtäminen ei tässä kokonaisuudessa nousekaan mielestäni olennaiseksi, lisään kuitenkin tähän Helena Valkeapään laatiman vapaan suomennoksen Stirdon-kappaleesta:

Jähmettynyt
Ison Omena-ajan markkinapaikassa
Katson rahan polttamista
myös neonvalojen alla

Kuitenkin ne vetävät puoleensa
ne vaikuttavat meihin, elämäämme

Pöly, hiekka
Gandaharin naisten burkhat
Tuoksut, ruoat, värit
kauppiaat myyvät

Kuitenkin ne vetävät puoleensa
ne vaikuttavat meihin, elämäämme

Seison vaaran laella
järvet, jotka välkkyvät auringossa
Kaarteessa porot
pöly, joka kohoaa ilmaan

Kuitenkin ne vetävät puoleensa
ne vaikuttavat meihin, elämäämme

5 kommenttia:

  1. Kirjotit sitte ekana saamelaismusiikista :D no, en usko että ainakaan muut blogit tätä ideaa on keksiny!

    VastaaPoista
  2. Mukava lukea Niko Valkeapään tekstin käännöstä. Mahtaisiko noita jostain löytyä? Itse olen aina silloin tällöin etsiskellyt, löytämättä. Pohjoisesta olen kotoisin, mutta en saamenkieltä taida.

    Valkeapään musiikkiin törmäsin sattumalta 2004, ystävän kautta, enkä ole siitä sen jälkeen irti päässyt, enkä pyrkinytkään. Olen levittänyt kyllä tietoa miehen musiikista ja moneen se tuntuu tarttuvan lujasti. Tyttäreni lempilaulu on neljä vuotta ollut Vadjolus. Se rauhoittaa, aina, jostakin syystä, molemmat meistä.

    Kovasti haluaisin ymmärtää nuo Valkeapään tekstitkin. Valkeapään levyt ovat ehkä kestävintä musiikkia, mitä olen vuosiin kuullut. Päässä tietysti kulkee kaikenlaista ajatusta ja tarinaa noita levyjä kuunnellessa. Ehkä se menee näinkin? Tai sitten minun on opiskeltava saamea.

    VastaaPoista
  3. nuttuskehveli: Minulla on ollut jo pitemmän aikaa tarkoitus kääntää muutama Nikon biisi suomeksi, ihan noin kielitaidon ylläpitämiseksi. Ainakin Vadjolus ja Gavpot ovat listalla, koska ne ovat omia suosikkeja Stirdonin lisäksi. Jos haluat nuo käännökset itsellesi, niin voin toki lähettää ne vaikka sähköpostitse.

    Pitää vaan varoittaa, että itsellä ainakin tieto on vain lisännyt tuskaa: Olen kuunnellut brassimusiikkia ymmärtämättä siitä mitään. En innostunut kappaleista enää läheskään samalla tavalla otettuani selvää, mistä niissä lauletaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu haluaisin kovasti jo vuosia Gavpotia ja Vadjolusta kuunnelleena käännökset. Löysinkin jo käännöksen Stirdoniin, ja tein siitä YouTubeen videon sanoilla, jossa on saame ja suomi samaan aikaan näkyvillä videon edetessä (https://www.youtube.com/watch?v=rViPvnJ_GQA tai tubettamalla Niko Valkeapää - Stirdon with lyrics in English and Finnish).

      Käännöksen avulla saattoi allekirjoittanut ummikkokin päättellä mikä sana on mikin, kun on kuitenkin vähän kuin viroa opiskelisi.

      Poista