Seliseli

Jos sävsansov olis supersuosittu muotiblogi, niin aloittaisin tämän postauksen sanoilla olen ollut todella huono bloggari viime aikoina tai anteeksi blogihiljaisuuteni, mutta..., mut
a) ei oo,
b) nöyryys ei kuulu hyveisiini, vain ajoittaisiin paheisiini ja
x) anteeksipyytely on minulle fyysisesti mahdotonta.

Edelleen, jos tää olis Blogilistan kärjessä keikkuva muotiblogi niin sanoisin, että OON OLLU NIIN KIIREINEN, KU LUVASSA ON KAIKKEE SUPERSIISTII BLOGIN SUHTEEN, MUT EN VOI PUHUU SIITÄ VIELÄ :)))))
Todellisuudessa elämäni on ollut viimeisen kuukauden ajan tyhjän Wordin tuijottelua, rivivälillä ja fontin koolla kikkailua ja merkkimäärän epätoivoista tarkistamista. Suurin osa viime tippaan jätetyistä kouluhommista on käsitellyt musiikkia, niin voin laiskuuspäissäni laittaa pari työni hedelmää myös tänne.

Supersiistihköä ja ainakin blogimme aihepiiriä liippaavaa on kuitenkin se, että minut valittiin keväällä kuultavan opiskelijaradiomme toiseksi musiikkipäälliköksi. Katellaan kuinka paljon jaksan leijua enää siinä vaiheessa, kun ajan kymmeniä kappaleita lähetysjärjestelmään ja kirjoitan sormet verillä raportteja Teostolle. Musiikkivalinnoista voi nillittää sitten huhtikuussa täällä.

Supersiistihköä tällaiselle nördelle on myöskin se, että sävsansovia voi äänestää Voicen Web Awardseissa vuoden musiikkiblogiksi. Vaikka en luokittelisi tätä kauhean voiceystävälliseksi blogiksi, niin näytetääs nyt kaikille mistä kukko kussee. Eli ääniä kehiin! Jos ei meille, niin testamenttaan ääneni tonnille.

Uusista bändilöydöistä ei ole ollut kauheasti sanottavaa, koska musiikinkuunteluni on painottunut vahvasti seuraaviin:







Kaiken lisäksi olen huomannut ajattelevani, että vittu nää on kovia. Joo, en itekään tajua.