tiistai 29. syyskuuta 2009

A blast from the past

Olin kuvaamassa Rubikia Turun Klubilla 25.4. valokuvauskurssia varten. Onneksi jouduin kohtaamaan seuraavat realiteetit jo silloin:

- Kamerat vihaavat minua. Olin minä niiden edessä tai takana.

- Tykkään ihmisten selistä? Faktan heitti kehiin kuvat arvostellut opettaja.

- Olen tosi awkward sosiaalisissa tilanteissa, joissa en tunne ketään. Tervetuloa, toimittajan arki! Ja suokaa anteeksi vieraskielinen lisäys, mutta mikään suomennos ei tee tuolle sanalle oikeutta.

- Aiemmin itselle turhanpäiväiset yhtyeet voivat muodostua elämääkin suuremmiksi livekeikan jälkeen. Tai ainakin Rubik voi, jos on saanut kuulla Radiantsia tyhjällä Klubilla soundcheckin aikaan.

- Olen huithapeli. Lupasin nämä kuvat Artturille heti kun ne valmistuvat. Tässä ne nyt sitten ovat, viisi kuukautta myöhemmin...



























3 kommenttia:

  1. tää on ihan hölmö kommentti. Mutta yks kuvissa useaan otteeseen näkyvä hahmo on ollut omien blogikirjoituksien innoittajana jo pitkään...ei musiikki- vaan niitten suhdesekamelskapostauksien takaa. Mutta onneksi asun nyt täällä jumalan selän takana ja täysin ongelmitta ;)

    VastaaPoista
  2. Hehs, suoritettuani päässä hieman maantieteellistä matikkaa, taidan tietää kuka on kyseessä. Mut noi oli kivoja poikia. Ja mä olin awkward. Menisköhän se ominaisuus pois iän myötä?

    VastaaPoista
  3. Ikä ei auta :( Yhyy nyyh nyyh. Ai perhana, totta. Maantieteellinen laskukaava auttaa sua tosiaankin ratkaisempaan tämän ongelman...last fm-listani alkupää kertoo loput jos osaa yhdistää toiseen orkkaan, mikä tuskin on sulle ongelma :D

    VastaaPoista